Kuuntelupäiväkirja viikko 1

Black Marble – Fast Idol 3,5
Syna-arpeggioiden melankolista kilkatusta on tunnetusti vaikee vastutaa.

Teemu Elon Puhuvat Eläimet – Hämmästyttävät Puhuvat Eläimet 3
Hämmästyttää hyvällä seitkytlukuhenkisellä progepsykefolkrockjammailulla. Ei vaan oikein tee biisejä.

Eppu Normaali – Akun Tehdas 4
Maailmassa ei ilmeisesti oo paljon mikään muuttunu ellei nyt olla kaikin puolin jossain retromaailman aallossa. No kaikennäkönen nauhotus ja miksaus ja muu huijaus tietenkin menny eteenpäin. Eikä uus musa kuulostaa enää (edes) näin hyvältä.

Jesu – Lifeline 4
Justin Broadrick on taas aikaansa edellä. Nyt tämmösellä (post)metalli kohtaa shoegazen asenteella. Pisin kyllä ottanu tätä mielellään ihan LP-mitallisenkin kun Lifeline on vaan EP.

Mashina Vremeni – Vneshtatnij Komandir Zemli. Bljuzi El-Mokambo 3,5
Uudelleenversioituja Manuel Garcia Rodriguez El Mocambon lauluja. Jonka siis bändi keksi hatusta. Bändin liideri Andrei Makarevich on tällä kertaa vähän taka-alalla sekä sävellys- että laulupuolella mikä tekee tästä kiinnostavamman levyn kun jo tutuks tulleet maneerit on vähissä. Eli siis mielenkiintonen ja onnistuu suunnanmuutoksessa muttei mitenkään merkittävä teos.

Mashina Vremeni – Unplugged 3,5
Akustinen konsertti vuodelta 1993 joka kuulostaa hauskasti siltä kun yleisöö ois maksimissaan 15 henkee. Silti mukaan on raahattu esim gospelkuoro. Leijonanosa biiseistä on edelliseltä Vneshtatnij Komandir Zemli-albumilta mikä on myös hienoo koska se tuntu tekeleeltä jolla Mashina Vremeni koittaa unohtaa vanhat hittinsä ja vähän uudistua. Ja kun näitä livelevyjä ei ihan massiivista määrää löydy virallisesta diskografiasta niin joku väkevä visiohan tässä on takana.

Mashina Vremeni – Kogo Ti Hotel Udivit? 3,5
80-luvun alkupuolella bändi kävi kiertue-elämänsä pyörteissä myös nauhottelemassa sillon tällön biisejä Melodijan kustannuksella ja nyt sitten näitä Melodija julkasee kysymättä itse taiteilijoilta lupaa. Ajanvirrassa tää tuntuu täysin rahastukselta kun bändin soundi ja soundit oli niistä päivistä muuttunu jo 90-luvun puolessavälissä. Mutta noin muuten tää on ihan parhaita tapoja kuulla tota alkukamaa paremmalla kun bootleglaadulla ja mukavasti skipaten monet popimmat hömpötykset.

Ruissalo Amping – Tähtien Suojatit Maan Povella 4
Kolmen sekunnin kuuntelun jälkeen on jo selvää että nyt on keskimäärästä eteerisemmät öljyt käytössä. Hetkittäin osuu siihen euforiseen pisteeseen jossa shoegaze syöpyy droneks.

Smirk – LP 4
Nykymusasta vaikutteitten kaivaminen on yhtä mielekästä kun tehdä sitä Pirkka-tuotteille mutta omassa korvassa soi tehosekottimen (ei se bändi) kautta vedetty punk ja ysärialternativen ihanalla tavalla kämäsempi laita mutta kuitenkin modernein kermavaahdoin. Voksut on epäselkoo, kitarat säksättää, biisit on lyhyitä, tempo reipas, käänteet oivaltavia, synakin pulputtaa.