Adam & the Ants – Kings of the Wild Frontier 3
Taustalla se että ekan levyn jälkeen Sex Pistols-manageri vei Adamilta taustabändin. Adam Ant löysi kaverikseen Marco Pirroni-nimisen kitaristin ja kasas seuraavan levyn. Laajemmassa kuvassa kuulunee pitkät perinteet Briteissä omaavaan klubimusakulttuuriin mutta on silti monella tavalla hämmentävä kokonaisuus. Viidakkorummuttelua, lastenbileitten asuja, merirosvofantasiaa, huolettoman raivoisaa hoilausta.
Big Sir – Und die Scheiße Ändert Sich Immer 3,5
Ei ihan perinteisintä triphoppia vaan kovasti jazziin kallellaan ja leikkii pikkukokeellisuuksilla. Ei mitenkään yllättävää kun kolmannes bändin sielusta on The Mars Volta-basisti Juan Alderete. Se toinen puolikas on Lisa Papineau höpisemässä vokaaleissa ja kolmas rumpali Troy Zeigler. Pitkään kiinnostavahko satunnaiskuuntelussa, vähän tylsähtää kokonaismitassaan.
The Breeders – Last Splash 4
Pixies-basisti Kim Dealin upee kakkosprokkis identtisen Kelley siskonsa kanssa. Kerrassaan ihanaa kitarapopmeteliä.
The Coral – The Coral 4
Heti vuosituhannen vaihteen jälkeen alko alternativerokkaus olla vähemmän coolia ja semmonen vanhempien tyylien suora henkinen kopiointi enemmän coolia. Toiset bändit pyrki olemaan uusiopostpunkkareita ja toiset katteli kaiholla vielä taaemmas. The Coral lukeutuu jälkimmäisiin. Vanhaa garagee, folkrockia, psykedeliaa ja sitä rataa. Moinen kierrätys on hankala laji mutta The Coral on kuitenkin sekalaisuudessaankin koherentimpaa ja kiinnostavampaa kamaa kun mitä moni isompi ja vakiintuneempi nimi on pystyny tekemään. Urku tuo kivaa pikkusyvyyttä touhuun.
The Coral – Magic And Medicine 3,5
Ei bändi ollu debyytilläkään mikään raivoisin mahdollinen bändi mutta on nyt toiselleen rauhottunu askeleen verran ja menee saman verran askustisemmaks. Jos 60/70-luvut pyyhkiytys pois maailman historiasta niin tällä vois paikata vähän niitten puutetta mutta muuten on määrättyjä hankaluuksia löytää syitä kuunnella tää sinänsä hyvä levy uudestaan.
The Coral – The Invisible Invasion 4
Soundi sikäli vähän suoraviivasempaa että krumeluureja on vähennetty. Enää vaan se kolme kitaraa, basso, kiipparit, rummut ja laulut. Pieni biisien puuroutuminen vaivaa, niin hyvin ne hyödyntää samoja juttuja. Nautin hitusen enemmän debyytin hurlumheihulluttelusta.
The Coral – Roots & Echoes 4
Jatkaa ihan samoilla vahvuuksilla ja heikkouksilla jos nyt ehkä sitten voi kuvitella mukana olevan vähän enemmän juurten kaikuja.
The Kinks – Preservation Act 2 4
Rokkarit tekee ajan hengen mukaan rockoopperan tai oikeestaan kai tokan osan siihen. Ihan parhaita semmosia mitä oon kuullu. Tottakai kaikki on kaoottisen monisyistä ja bändi on huumaantunu omasta nerokkuudestaan mutta niin se pitää ollakin. Ennen kaikkee nyt on hyvää musiikkiakin viemässä tarinaa eteenpäin.
Ville Leinonen & Majakan Soittokunta – Aaukeaaukeaaukeaa 4
Mun makuun Ville ilkikurisimmillaan. Albumi sisältää kyllä dvdn jolla Ville ja Majakan Soittokunta tulkitsee pari vuotta aiemmin julkastua Majakanvartijan Uni-albumia. Mutta ite äänilevy käsittää Villen demoversion Majakanvartijan Unesta joka on käytännössä vaan Ville ja akustinen kitara ja loistavaa tunnelmaa. Sen lisäks siltä löytyy viisosanen Radiokuunnelma Majakan Radiohuoneessa joka kans käsittele mystisesti samaa majakanvartijan saagaa. Koko hommassa ei juuri tunnu olevan päätä eikä häntää mutta se on selvästi tehty syvästä rakkaudesta lajiin.
Leinonen, Ville – Isi 4
Ville kukkaisfolkin pyörteissä. Jotain vähän uutta taas. Sopii kyllä hyvin ikuiselle romantikolle. Samalla ainakin antaa ymmärtää olevansa isyyslevy. Parhaat palat on ihan kärki-Villee kuten heti alussa Vuokko Liisa Mirjam ja nimiraita lopussa joka on taas yks taidonnäyte herran kyvystä yhdistää nonsense ja merkityksellisyys.
Wiley – Godfather 3,5
Brittiläisen grimen kummisetä tietää itekin olevansa kummisetä. Aika ykstotista mutta ainakin tänään tarpeeks viihdyttävää.