Kuuntelupäiväkirja viikko 40

Dahlgren, Eva – Jag Vill Se Min Älskade Komma från det Vilda 4
Hankala tapaus. Tykkään tästä laulaja-lauluntekijän ja sinfoniaorkesterin yhdistelmästä. Häröraita Du Som Älskar on hauska välipala. Mutta lievää heikkoutta löytyy: pari biiseistä tuntuu vaan pianoballadeilta joita vähän maustetaan orkesterilla, levyn tangoraita on puoliväkinäistä tekemistä eikä levyn alun loistavaa lentoo ihan saavuteta edes hyvin kruunaavassa päätösbiisissä joka hönkii just sopivasti minimalismia. Ja silti diggailen.

fun. – Aim And Ignite 3,5
Moderni popfiba tulee siitä että on sotkettu taas kaikki maholliset vaikutteet umpisolmuun keskenään aina sieltä folkista ja jousitaustoista tommoseen kevytkaaokseen asti ja höystetty ihanalla sirkusenergialla ja levottomalla laulajalla. Nää höysteet on semmosia mitkä maistuu mulle aina ja avausraita Be Calm kuulostaakin powerpopversiolta System of a Downista ja lämmittää sikäli ihmisen kieroo sydäntä. Mutta kyllähän se siitä sitten lässähtää eikä saavuta merkittäviä sfäärejä. Hauska yritys.

N’Dour, Youssu – The Guide (Wommat) 2,5
Halusin kuulla afrikkalaista musaa. Se jäi aikalailla taustalle kun mukaan on ympätty liian moneen niin paljon länsimaista vaikutetta että touhu tuntuu samalta kun city markettiin meno. Sitten mukana on vielä pystyyn kuollu 7 Seconds Neneh Cherryn kans ja Dylan-coveri jotka pääsääntösesti sais jäädä tekemättä ihan koko maailmassa.