Kuuntelupäiväkirja viikko 44

Apulanta – Aivan Kuin Kaikki Muutkin 3
Apulanta ottaa ihan hienosti kiinni ysärimusavirtauksista ja tekee tärkeetä työtä modernisoidessaan suomalaista musiikkia. Varsinainen tuotos on ihan ookoo.

Daft Punk – Random Access Memories 3
Jossei Daft Punkilla itelläänkään riitä usko omaan tekemiseen muuta kun taustabändinä niin mitä multa sit voi odottaa? Ja taustoitettavista kiinnostavimpia on Giorgio Moroder ja Paul Williams. Pharrellia en jaksa kuunnella enää yhtää.

Disco Ensemble – First Aid Kit 3,5
Jos ois tullu herkässä yläasteiässä vastaan niin ties kuinka merkittävä vois olla. Sen verran kivassa tasapainossa on melodiat, paahtoaste ja huudon rajamailla pyöriminen. Mutta kun ei tullu niin kuulostaa vaan keskivertohyvältä pehmoposthardcore.

Disco Ensemble – Warriors 3
On päässy hetkittäin jo radiokelposuuteen. Kiva että vaikka pahin nuoruuden kiihko on jo ohi niin soiton hektisyydestä ei kauheesti tingitä.

Duval, Frank – When You Were Mine 2
Saksalainen synamies tekee tylsyyksiä. Tosin on upeeta että nimibiisi on kymppiminuuttinen synaballadi joka ei edes koita kantaa pituuttaan vaan laahailee ympäriinsä. Monella muulla biisillä soi myös kitara joka tekee musasta ihmeellistä synapop-Scorpionssia.

Firewater – Get off the Cross… We Need the Wood for the Fire 3,5
Pohjat on jossain uusiopunkskenessä vaikka siitä ollaankin jo aika kaukana ja toistuva teema on sotkee musaan kansanmusavaikutteita yleensä soittimien kuten viulu, buzuki, puhaltimet, djembe tai jonkun muun muodossa. Homma toimii koska noi ei ikinä valtaa etualaa vaan pyörii visusti maustepuolella. Myöskään bändiversio Tom Waitsin maailmasta ei oo kauheen kaukanen mielikuva.

Jonny – Jonny 3
Teenage Fanclub-mies Norman Blaken ja Gorky’s Zygotic Myncin Euros Childsin pikkuprokkis. Folkkeveyttä että pysytään iiseissä tunnelmissa, powerpoppia ja indieolemusta. Kyllähän se siinä menee muttei anna mitään syytä uuteen kuunteluun.

Koivu, Matti Johannes – Puuhastellen 4
Ei mitään huonoo sanaa. Ehkä tietenkin se että kaikki keskivertosuomifolkki kuulostaa vanhalta perunalta. Mutta riman nostaminen tai ainakin paikallaan pitäminenkin on oikeesti vaan kaikille hyvä asia. Koivu sai mut myös kuvittelemaan folkkinsa säröjen läpi ja siitä tulis kyllä upeeta shoegazee tai noiserockia tai miten sen kukakin hallusinoi.

Rogério Skylab – Skylab IV 3
Pitäs kuunnella enemmän brassimusaa. Altrocki ja funkki ja semmonen akustinen rocki soi aika kivan sekasin eksyen välillä melkein progen tai psykedelian puolelle ja pohjalla brassifibat esim bossahäivähdyksinä ja/tai sambarytmeinä. Ei varmasti oo lähelläkään vetää pohjia täntyyppisessä musassa mutta hyvä teaseri. Genreheilunta häirittee kans vähän kuuntelukokemusta kun välillä tulee tylsää punkkia ja välillä messevää funkkia. Koita siinä sitten. On tässä albumimitassa jokunen ihan vahvakin biisi jonka voisin haluta kuulla uudestaan.

Thug Entrancer – Death afrer Life 2,5
Hyvää taustamusaa istuskeluun pimeen huoneen nurkassa. Toivoisin lisää päällekäyvyyttä.