Musasedän vuoden levyt 2023

with Ei kommentteja

Eräs näkemys musiikkivuodesta 2023.

 

Vaisu. Siinä se seisoo kiteytettynä. Henkilökohtaisella tasolla mennyt vuosi oli musiikillisesti vaisuin miesmuistiin. Slowdiven uusin kuulosti aluksi erittäin hyvältä mutta sittemmin vain hyvältä. Paljon tuli levyjä bändeiltä tyyliin Blur, National, Depeche mode, ei vaan jaksa kiinnostaa.

Poikkeuksellisesti myös kotimaisten tekijöiden aikaisemmat tuotokset ovat puhutelleet huomattavasti enemmän. Tämä näennäinen ongelmahan on enemmän oma ongelmani kuin kenenkään muun.

 

Toki jokaiselle vuodelle valopilkkunsa löytyy. Ja niistä tässä seuraavaksi.

 

Vuoden kotimaiset albumit

 

Rosita Luu yhtyeestä joillekin tutun Jenni Kinnusen johtama Tinyhawk & Bizzarro nappasi Helsingin sanomien arvostelusta täydet 5 tähteä Nekorok albumillaan. Albumi ei omissa korvissani yllä aivan viiden tähden levyksi, mikä johtuu siitä että yhtyeeltä näkemäni konsertti oli aivan käsittämättömän huikea eikä vastaavaa kokemusta pysty koskaan tallentamaan äänitteelle.

Melkein viiden tähden levy silti Nekorok on pyyhkiessään pölyt Suomalaisen instrumentaali-kitararockin piirongin päältä.

 

Kyllähän Tinyhawkin soundissa kumarrellaan myös sinne Pulliaisenkin ja jopa Eppu normaalien suuntaan slaavilaisuudessaan. Mutta koska rytmisiä ratkaisuja haetaan taas Turkkipsykedelian ja Afrikan aavikkobluesien kautta niin keitos on täysin omanlaisensa eikä vastaavaa ole juuri kuultu.

Kylmä ja kuuma kohtaavat ja mitä silloin yleensä tapahtuu, ukkostaa, sataa ja ilma on lopulta raikas.

2.Sir Liselot – Terra morfi (oma kustanne)

 

Muun muassa hienossa Ghost world yhtyeessä vaikuttava Liisa Tani aka Sir Liselot julkaisi tänä vuonna kaksi levyä, joista etenkin instrumentaalilevy Terra morfi teki Musasetään vaikutuksen.

Kokeilevaa, leikkisää, hauskaa, yllätyksellistä, konventioille pyllistävää, ihanaa. Ambienthan trendaa aika isosti tällä hetkellä jonka luulen johtuvan siitä että ihmiset etsivät rauhaa maailman tilanteen ja oman sisäisen kuohunnan keskellä. Terra morfi on ehkä jonkinlaista toiveikasta modernia ambienttia.

 

Vuoden ulkolaiset albumit

1. Whenyoung – Paragon Songs

 

Irlannissa perustettu koneistettua indiepoppia työstävä Whenyoung oli itselleni vaisun musiikkivuoden ulkolaisia valopilkkuja, vaikkakin Paragon songs on ehkä sellainen kolmen ja puolen tähden levy. Levyn avaavat Shame train ja Rubiks cube ovat erittäin kovia ralleja.

2. Hania Rani – Ghost

 

Jonnekin Ambientin ja laulaja-lauluntekijyyden rajapinnalle sijoittuva Puolalaisen Hania Ranin albumi Ghost vaikuttaa levyltä jonka äärelle kannattaa palailla. Tämä vaatii keskittymistä mutta tuntuu palkitsevan kerta kerran jälkeen enemmän.

 

 

 

 

 

 

 

 

Vuoden parhaat keikat:

 

Tinyhawk & Bizzarro – Pethouse Tampere

Cessna – Telakka Tampere

Mustat kalsarit – Kaijakka Tampere

Amuri – Espan lava Helsinki

Draama-Helmi – Muovitehdas Tampere

Sekret teknik – Muovitehdas Tampere

 

 

 

Vuoden kirja:

 

Perttu Häkkinen – Valonkantaja

 

Vuoden sosiaalinen media:

 

Alfa Antikva – Turku – Instagram

 

Ensi vuodelta odotan:

 

Wilman paluu keikkaa

 

 

Vuoden parhaita irtobiisejä:

 

Hulda huima – Trombi

The Wonderminers – Move me

Penniless – Sweet lobotomy

Lala salama – Summer love

Pillow – Can`t talk to boys

Fucales – Nyc

Juppe – Andy, I have your lighter

Causeway feat R.Missing – Wear the night out