Långforsin musapoiminnat lokakuulta

Tässä muutamia mieleen jääneitä musalöydöksiä lokakuulta.

Few Bits – Big Sparks

Belgialainen bändi Few Bits on tiputellut mielenkiintoisia singlejä vuoden mittaan ja nyt on vuorossa kymmenen biisin albumi. Sen dreampopiksi luonnehdittu musiikki on suloisen melodista ja saundeiltaan utuista mutta kimaltelevaa. Reverbiä ja delayta on käytetty reippaasti ja keulahahmo Karolien Van Ransbeeckin ääni kuulostaa usvan läpi kuultavalta aamuauringon kajolta. Koko levy soljuu mukavasti ilman heikkoja biisejä, mutta erityisesti kokonaisuudesta nousee esimerkiksi levyn nimibiisi Big Sparks (löytyy ilmaiseksi Soundcloudista)

Tycho – Epoch

Konemusiikki kuulostaa turhan usein persoonattomalta jumputukselta. San Franciscolainen Tycho on kuitenkin onnistunut luomaan erittäin tunnistettavan saundin, jonka pääosassa ovat eteeriset vintagesyntikat ja himpun verran The Edgemäiset sähkökitarariffit. Muhkeasti mutta pehmeästi soivat rummut ja basso antavat kokonaisuudelle energisyyttä ja elinvoimaa. Saundi on myös hyvin orgaaninen ja Tycho käyttääkin keikoillaan oikeaa bändiä. Tuloksena on tunnelmaltaan relaxsoitunutta hyvän mielen musiikkia, jota voi joko pysähtyä kuuntelemaan, tai laittaa vain taustalle pyörimään. Uusi julkaisu Epoch jatkaa tällä samalla linjalla. Kyllähän tämä kelpaa varsinkin kun Tycho on niin reilu mies, että on laittanut koko 11 biisin kokonaisuuden Soundcloudiin ilmaiseksi.

Moses Sumney – Lonely World

Moses Sumney esiintyy yleensä yksin vaikka kuulostaakin siltä, kuin hänen taustallaan laulaisi monikymmenpäinen kuoro. Mies on paitsi hyperlahjakas, myös äärimmäisen taitava käyttämään looperpedaalia. Katsoppas näyte kyseisestä toiminnasta vaikkapa täältä.

Sumney ei ole kuitenkaan mikään sirkustemppuilija, vaan päähuomio keskittyy hienoon ja omaperäiseen musiikkiin. Hän on hieman niin kuin Ameriikan miespuolinen Björk: Hauras, herkkä ja erikoinen mutta hyvällä meiningillä. Pienen afrikkasilauksen Sumneyn musiikille antaa se, että hän asusti lapsuudessaan myös isänsä kotimaassa Ghanassa. Ehkäpä tämäkin kuuluu jotenkin lopputuloksessa. Uusi EP Lamentations sisältää hienon biisin Lonely World, jolla on mukana myös basisti-ihmemies Thundercat. Vähän myöhemmin on kait luvassa LP. Lonely world-biisi löytyy soundcloudista.

Solange – A Seat at the Table

Solange julkaisi noin kuukausi sitten uuden albuminsa jota voi pitää jonkinlaisena läpimurtona hänen urallaan. Tätä on nyt tullut kuunneltua kuukauden mittaa ja sitä mukaa on vahvistunut se näkemys että kyseessä on todella kova levy. R’n’B rintamalla sanoisin että A Seat at the table kiilaa esimerkiksi taannoin julkaistun Frank Oceanin uutuuden edelle. Solange on itse tuottanut levynsä yhdessä Raphael Saadiiqin kanssa, ja ehkäpä juuri tämä kombinaatio on syynä siihen, että näin hyvää jälkeä on saatu aikaiseksi.

Yleistunnelmaltaan inasen surumielisen mutta erittäin coolin albumin perustuksina ovat rennosti sykkivät hiphopbiitit, sekä Saadiqin soittamat funkkaavat bassolinjat. Biiseissä tapahtuu paljon mielenkiintoisia juttuja, mutta soundimaailma jättää silti reippaasti tilaa hengittää. Kokonaisuuteen kuuluu 21 raitaa, joista noin puolet on lyhyitä skittejä, joten ei kannata peljästyä. Skippausnappia ei tarvita, sillä albumilla ei ole mukana oikeastaan yhtään turhaa biisiä.