Oletko siinä surkuteltavassa tilassa, jossa metallihammasta kolottaa julmetusti, mutta lompakko ammottaa tyhjyyttään ja muutenkin lähimpään levykauppaan lähteminen vaatis ittensä ovesta ulos kampeemista? Hätä ei ole tämännäköinen, sillä internetin ihmeellinen maailma tarjoilee kasapäin kaikensorttista meteliä ja vieläpä ilmaseks! Tässä erinäisiä löytöjä:
Day Old Man – Visual Aids
Tästä alko koko mun internetin dyykkaus aiheen tiimoilta. Kun olin kuunnellu Moros Eros-nimisen poppoon ainoot kaks levyä, halusin tietää, mitä tyypit tekee nykyään ja rumpalihan sitten löyty Day Old Manistä. Musiikki kuulostaa yhtä hurmaavan rupiselta, kun jos tekis smoothiee aineista 3/4 multaa, 1/4 hiekotussepeliä ja sidosaineeks vanhan Toyotan jäteöljyä ja kaatais koko moskan metalliseen lavuaariin. Musapuoli on laiskaa stoneria, jossa on kummallisesti heiteltynä sekaan elementtejä vaikka minkä sortin metallista, ja laulaja vetää täysillä, päätyen välillä lähes bläkkishuutoon, eikä biisit lopu kirveelläkään.
Baring Teeth – Atrophy
Hilpeen teknistä deathmetallia. Vokaalit on perusmörrimöykkyosastoo, mutta muuten kaikki onkin keskivertoo huomattavasti parempaa: riffit on kummallisia, mutta toimivia, rumputyöskentely A-plusplussaa, basso lätkyttelee ihan omia reittejään, eikä kerrankin vaan mutise pohjalla, ja bändi osaa myös hidastaa tahtia ja nauttia junnaavuudesta.
Anacrusis
Jos luotat vanhan liiton menoon, on Anacrusis valintasi. Jostain selittämättömästä syystä bändi tarjoo koko diskografiansa (hillittömällä kasalla boonusmatskua) ilmaseks nettisivuillaan. Anacrusis näyttää miten soitetaan vanhaa kunnon trashia teknisemmällä otteella. Näitten tyyppien rinnalla Metallica kuulostaa työharjottelussa olevilta trukkikuskeilta.
Archivist – Archivist
Shoegazen ja bläkkiksen risteytys, latinaksi blackgaze, on nyt hirvittävän in ja sitä tuntuu soittavan kaikki vauvasta vaariin ja kansalliskaartilaiseen asti. Ja tässä lajissa Archivist ei oo vaan hyvä, vaan loistava. Molemmat ääripäät on täysillä hyödynnetty ja tunne voimakas.
Kurushimi – Kurushimi
Suoraan Australiasta, kaks fonistia ja kaiken rockpohjasen musiikin perustrio, basso-kitara-rummut, jauhaa jazzmetallia sanan varsinaisessa merkityksessä: kaikennäköstä, -muotosta, -hajusta ja -makusta sekä jazzin että metallin maailmasta ja roppakaupalla improvisaatioo. Heti alussa en ollu täysin vakuuttunu, mutta kun maratonimainen 80-minuuttinen lätty loppuu, niin sitä jää kaipaamaan lisää.
Ja vielä, mikäli näissä oli liikaa metallia ja mutruhuulta, niin tässä pari astetta kevyempää:
Sebkha-Chott
Ranskalaiset soittaa ihan oikeesti kaikkee.
Hybegnu
Jos tuntuu, että kaikki metallinsukunen musa on liian ennalta-arvattavaa tai kaavamaista
Ştiu Nu Ştiu
Ruotsalaiset tiputti mut tuolilta. Supervahvaa gazee paikottaisilla metallifiboilla