Vuoden aikana julkaistiin toki monia hyviä levyjä, mutta nämä jäivät päälimmäisinä mieleen.
David Bowie – Blackstar
David Bowie teki heti alkuvuodesta ja täysin puskista vuoden kulttuuriteon heittämällä veivinsä ja julkaisemalla heti perään uuden levyn, joka käsittelee kuolemaa. Levy on hyvä, joskaan ei mitenkään mullistava. Bowie on tehnyt sen vanhan kamunsa Tony Viscontin kanssa, joka on pyörinyt kuviossa jo 1960-luvulta saakka. Keitoksessa on mukana rockin ja popin lisäksi myös reippaasti Jazzia, jopa hieman avantgardistista sellaista. Jokatapauksessa tämä levy jää pakostikin mieleen yhtenä vuoden 2016 tapauksena. Oli sen julkaisu haudan takaa vaan sen verran taiteellinen tempaus. Kuuntele: Spotify
Andy Shauf – Party
Höristin korviani kun kuulin radiosta Andy Shauffin ”Magician”-kappaleen. Kyseinen biisi nousee kirjoissani vuoden 2016 tarjonnassa omalle tasolleen ja erottuu harmaasta massasta. Party-albumikin tuli tilattua ennakkoon, sen verran innostunut olin. No se ei tietenkään pystynyt täyttämään itse nostatetun hypen luomia odotuksia, mutta jää silti ehdottomasti mieleen yhtenä vuoden mielenkiintoisimmista julkaisuista. Uutena artistina kanadalainen Andy Shauf on jopa levyään ja biisiään mielenkiintoisempi. Sen lisäksi että mies kirjoittaa biisejä, hän myös soittaa lähes kaikki soittimet itse, jopa klarinetit. Kuuntele: Spotify | Bandcamp
Frank Ocean – Blonde
Frank Oceanilta odotettiin turhaan levyä jo 2015 kesällä ja jotkut kyllästyivät jo koko artistiin kun mitään ei kuulunut. Odottaminen ja hypettäminen oli jo ehkä hieman ehtinyt laantua, kun kun levy lopulta tänä syksynä ilmestyi. Monien mielestä Blonde on edeltäjäänsä Channel orangea parempi, mutta julkenen olla eri mieltä. Hyvä se on silti. Ja myös kaiken ulkomusiikillisen, markkinointiin liiittyvän kikkailun vuoksi Blonde jää mieleen yhtenä vuoden 2016 levyistä. Kuuntele: Spotify
Big Thief – Masterpiece
Brooklynlaisen indie rock -bändin Big Thiefin esikoislevy saattaa olla jopa nimensä mukainen. Kuullessani sinkkubiisin ”Paul” säpsähdin turtuneesta tilastani ja hämmästyin. Hämmennykseni ei suinkaan loppunut kun aloin kuuntelemaan albumia. Se nimittän pitää otteessaan alusta loppuun saakka, mikä on nykyään yhä harvinaisempaa. Haikeudellaan vangitsevia melodioita ja tunteella vedettyjä hieman Feistmäisiä vokaaleja siivittää erittäin tyylikäs, hieman rosoinen soundimaailma ja suorastaan ihanalta kuulostavat kitarat. Omissa aivoissani tämä teos lähentelee genrensä arkkityyppiä. Kuuntele: Spotify | Bandcamp
Kommenttien kirjoittaminen edellyttää että olet kirjautunut.