Kuuntelupäiväkirja viikko 21

with Ei kommentteja

Baker, Chet – She Was Too Good to Me 4
Aina näitä cooljazzarien myöhempiä edesottamuksia tulee aliarvioitua. Jopa Autumn Leaves-standardi heti alkuun tuntuu ihan pirteeltä vedolta ja sitten kun seuraavalla nimiraidalla Chet alkaa vielä laulaa nii vaan sydämetön ihminen voi olla tykkäämättä. Bakerin laulu ei tietenkään oo mikään uus maailmanihme koska herra teki sitä jo menneilläkin vuosikymmenillä mutta on toi hento mikkiin hönkäily jotain ihan muuta kun yleinen jazztykitys. Harmi ettei Chet laula joka biisissä vaikka kyllä itse jazzkin toimii hyvin.

Desmond, Paul – Desmond Blue 3
Brubeckin luottofonisti on tutun cool ja nyt on mukana jouset joita on käytetty säästeliäästi ja oikein jees mutta ikävästi jäädään albumimitassa vaan ihan hyvän laatikkoon.

Eppu Normaali – Maximum Jee&Jee 4
Oisinpa kuullu tän tuoreeltaan nii oisin varmaan tullu uskoon. Tässä maailmanajassa musa on ekalla kerrallakin kuunneltuna jo aikas tutun turvallista punkajelua mutta lyriikkapuoli on se mikä kantaa kantaessaan ja hajotessaan on melkein yhtä hyvä.

J.M.K.E. – Külmale Maale 4
Eestipunkkia vuodelta -89! Neuvostoliiton punk on sikälikin hauska laji että pitkän hallinnon vastustuksen takia siinä yhdistyy punkin alkuhuuma ja vähän myöhemmät vaiheet erilailla kun muualla Euroopassa. Neuvostohallinto ei tietenkään miellytä. On aina kyseenalasta tuleeko viehätys vaan siitä että se on ulkomaantekele mutta ei siitä kyllä sakottaakaan voi jos se saa homman toimimaan.

Mulligan, Gerry & Baker, Chet – Carnegie Hall Concert I/II 4
Nyt pääsi yllättämään. Oletin että 70-luvun Mulligan ja Baker on enemmän väsynyttä mutta niillähän oli varsin pirtee meno. Ja bändi kitaroineen, pianoineen, vibrafoneineen ja niin edelleen soi todella hyvin ja svengaa ihan raikkaasti. Ei siis mikään merkkiteos mutta yllättävän pätevää länkytystä.

Popeda – Raswaa Koneeseen 3
Tuottajana Pantse Syrjä joten soundi on aika sinne punkkiin päin. Popeda on kyllä sydämeltään huumorbändi joka ei kauheesti naurata. Mutta ei tän kuunteleminen tuskastakaan oo. Yleensä.