Kuuntelupäiväkirja viikko 27

DJ Shadow – The Private Press 4
Kakkoslätyllään herra DJ on vähän triphopimmissa tunnelmissa mutta se on enemmän kosmeettinen muutos koska kyllähän debyytti jo laitto pääpainon tunnelmalle. Että hyvä meno vaikka mulle käy sekä tän että debyytin kans se että tasasen kova tekeminen tuntuu vähän ykstoikkoselta.

Juan Formell y Los Van Van – Chapeando 3
Kuubalaista perinnetanssimusajuttua josta sitten on salsakin haarautunu mutta monen kymmenen vuoden kokemuksella ja sotkien ihan pätevästi soppaan myös uudempia sävyjä. Kivaa taustamusaa.

Hancock, Herbie – Round Midnight 3
Kohtuullisen pitkällä listalla pätevää jazzväkee tehty leffasoundtrack joka meni voittamaan Oscarinkin. Jää aika taustatunnelmoinniks ja jos erehtyy kattoon osallistujalistaa niin alkaa vähän harmittaakin ettei niistä revitty tän enempää irti.

Lindsay, Arto – O Corpo Sutil (The Subtle Body) 3,5
Arto Lindsay on nälkiintyneen professorin näkönen jätkä jolla on maailman pehmein ääni ja historiaa no wave-skenessä, häiriintyneessä synapopissa ja New Yorkin äärijazzpiireissä. Joten tietenkin kun Arto polkasee kunnolla soolouraansa vauhtiin tapahtuu se bossanovan voimin. Ei räjäytä tajuntaa mutta Lindsayn tekemiset on pahimmillaankin jees.

Sesto, Camilo – Amor Libre 3
Camilo on ihan jees tämmönen lattariballaadikunkku mutta sovituksissa on vähän eloo mikä estää tän totaalisen murenemisen.

Top Ranking & The Astronauts in Babylon – Top Ranking & The Astronauts in Babylon 3,5
80-luvun hetialusta suomireggaee. En oo ihan varma onko tän katraan suurin saavutus nimenomaan suomireggaen etulinjassa vai ton lyriikan kaameen ihastuttavassa naivismissa. Varsinaisia biisejä on kovin vähän kun musiikki tuntuu jäävän kovasti taka-alalle ja pääpaino on mystisesti vokaaleilla. Varsinaisen levyn ulkopuolisista bonusbiiseistä Vanha Hippi on aivan ällistyttävän kova tekele.