Kuuntelupäiväkirja viikko 29

with Ei kommentteja

Almighty – Original S.I.N. 2,5
Wu-Tang-lähipiirin heeboja kuten Bronze Nazareth ja Killah Priest plus kasa muita räppäreitä. Peruspätevää paukutusta vaikka onkin lähinnä tunnin levy filleriä aina hyvästä sellasesta sinne välttävään asti.

Foot Village – Anti-Magic 3
Näitä nykyjenkkioutoilijoita. Nykynoiserockia mutta lähes pelkillä rummuilla ja hoilotuksella. Kaikuja lastenlaulujen lallatuksesta ja heimokaaoksesta.

Karjalainen, J. – Et Ole Yksin 3
Jii tekee arvokasta työtä. Jonkun täytyy pitää hyvän mutta muuntautumiskykysen iskelmän puolta.

Karjalainen, J. – Soulavaris 3,5
Jii kaivelee taas kauemmas juurilleen juurimusiikkiin ja osottaa taas olevansa hyvä tarinaniskijä kun mystifioi tyylikkäästi ittensäkin. Tuttua, turvallista ja totutun hyvää Karjalaista. Levyn parasta antia on nimibiisi joka on instrumentaali alkaen jostain 1900-luvun alun folkista ja kulminoituen retrofuturistiseen diskoon.

Laleh – Me And Simon 4
Ruotsalaiset on pitkään haltsannu popin jopa tuotteistettavan hyvin. Laleh on rehellisempää keskitien poppia kun kaameet radiosoittopyrkyrit ja turvallisempaa kun popista ulkoavaruuteen tähtäävät haihattelijat. Laleh tuottaa vieläpä lätyn ite ja sotkee omia persialaisjuuriaan länsimaiseen poppiin todella kivasti ja laulaa englannin lisäks myös ruotsiks ja persiaks.

Reid, Terry – River 4
Sekin jo riittäis et Reid tekee hyvää folkbluessemiprogee. Mutta b-puoli on vielä uneksivaa folkkihaaveilua ainakin lähes parhaimmillaan.

Rich Kids on LSD – Rock ’n Roll Nightmare 4
Höyrypääjannut riehuu hc-punkin ja kasarimetallin fuusion tahdissa. Ja jengi skeittaa.

Soul Captain Band – Jokaiselle Tulta 4
Suomireggaen loppu?

Triana – Sombra y Luz 4
Bändi alotti idealla sotkee flamencoo ja progee. Nyt kolmannen levyn kohdalla on mukana jo pläjäykset jazzia ja psykedeliaa vaikka ne alkuperäsetkin jutut on mukana. Toimii just niin hyvin kun progejutut toimi vuonna -79.

ZelooperZ – Van Gogh’s Left Ear 4
Epämääränen kiihko ja ihanasti vinoutuneet biitit kuljettaa hyvin tätä räpsekoilua. 19 raitaa 40 minuuttiin on hyvä tahti kun haluaa pudottaa kuuntelijan tasasesti kelkasta. ZelooperZ ei tietenkään tee asioita niin vaikeesti ettei kelkkaan taas pääsis takasin. Vastustan niitä tylsän helppoja hetkiä joihin mies kuitenkin vajoo alun tehoräksytyksen jälkeen.