Kuuntelupäiväkirja viikko 41

Bluesounds – Black 3,5
Dave Lindholm pyöritti tämmöstä enkkukielistä prokkistakin aikoinaan. Tekeminen on todellista rokkenrollminimalismia oikein messevällä tavalla. Subjektiivisesti silti ei sytytä ihan tarpeeks ja jopa kymppiminuuttinen T.H.E. World jättää vallottamisensa puolitiehen.

Luukka, H.S. – Musta Aalto 1,5
Kaikkee sitä päätyy kuuntelee. Ei sillä että HS ois erityisen huono mut täysin pystyyn kuollu. Jotkut levyt hautautuu kivikautisiin maa-aineskerroksiin ihan oikeutetusti. Kyllä taisin jokaisen biisin kertsin kuunnella ennenku skippasin.

Magnolia Electric Co. – What Comes after the Blues 3,5
Paljon kivaa kantrin kaihoo helposti murehdittavassa muodossa. Tosta naislaulajan jollotuksesta en oikein välitä rikkomassa muuten niin syysillan tuoksusta tunnelmaa. Sitten tietenkin ois vielä suotavaa että levyllä ois enemmän kovia biisejä. Taas yks hyvä levy testata vanhainkotikelposuutensa. Taidan varata keinutuolin heti.